Pakkoruotsin aika on ohi - Eläköön valinnanvapaus!
Esko Virri |
4.06.10 13:39 | KOMMENTTEJA: 8
| LUETTU: 446
Elinkeinoelämän keskusliitto teki muutama päivä sitten virkistävän avauksen ehdottaen pakkoruotsin poistoa kouluista (linkki: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/EK+Pakkoruotsista+luovuttava+valintam... ). Ehdotuksen painoarvoa nostaa se, että aiemmin työnantajaliitot ovat kannattaneet ruotsinkielen opintoja vähintään passiivisesti. Tällä mahdollistettaisiin koululaisille mahdollisuus suurempaan valinnanvapauteen kieliopinnoissa. Asia on ollut perinteisesti Suomessa arka, eikä sitä ole suurissa määrin nostettu esille 1930-luvun kieliriitojen jälkeen, vaikka ruotsin kielen asema on sen jälkeen suuresti heikentynyt. Pääsyynä asiaan on epäilemättä ollut RKP:n pitkäaikainen hallitusvastuu. On todella valitettavaa että uudessa työryhmän ehdotuksessa opetussuunnitelmaksi ei esitetä pakkoruotsin poistamista tai edes vähentämistä, vaan päinvastoin aikaistetaan ruotsin kielen aloittamista (linkki: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Draamaa+ja+etiikkaa+esitet%C3%A4%C3%A... ). RKP:n läsnäolo hallituksessa ja opetusministeri Virkkusen myötäily ruotsin kielen pakollisuuden edessä on kyllä ollut tiedossa, mutta päätös on silti lähinnä tyrmistyttävä. Positiivista esityksessä on kielten osalta lähinnä pyrkimys tarjota lisää vaihtoehtoja muiden kielten opiskeluun. Ruotsin kielen pakollisuus peruskouluissa ja lukioissa on menneisyyden jäänne. Toinen menneisyyden jäänne, ex-pääministeri Paavo Lipponen ehti tuoreeltaan tuomita lausunnon "sivistyksenvihollisten puheena" (linkki: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/93962-pakkoruotsi-lipponen-murahtaa-%25E... ). Ironista sanankäyttöä mieheltä, jonka hallituskaudella muun muassa perusopetukselta leikattiin resursseja säälimättä, seurauksena mm. kouluverkon selvä supistuminen ja roimasti kasvaneet luokkakoot. Ruotsin kieli ei ole maailmanlaajuisesti mitenkään merkittävä, sillä sitä puhuu äidinkielenään vain 9-10 miljoonaa puhujaa. Vaikka huomioon otettaisiin kaikki pohjoismaiset kielet, ei määrä nouse 20 miljoonan ihmisen yläpuolella. Verrattuna esimerkiksi venäjään, ranskaan tai saksaan sen puhujamäärä on siis pieni, puhumattakaan vertailusta espanjaan tai englantiin. Lisäksi Suomessa puhuttu suomenruotsi ei vastaa Ruotsissa puhuttua riikinruotsia, vaikka sen avulla sitä onkin mahdollista ymmärtää. Äidinkielenään suomenruotsia taas puhuu vaivaiset muutama sata tuhatta ihmistä. Suomessa ruotsin kielen asemaa puolustetaan usein historiallisilla siteillä Ruotsiin, jotka katkesivat jo 200 vuotta sitten, ja hyvä niin. Venäjän vallan alla meillä oli muutenkin paljon mukavampi olla, kun suuriruhtinailla oli muutakin tekemistä kuin sotia ympäri Pohjois-Eurooppaa. Ruotsin vallan ajan toinen mahtikielellä, latinalla olisi historiallisuudellaan varmasti enemmän perusteita nousta opiskeltavaksi kieleksi kuin ruotsilla. Enpä ole silti kuullut kenenkään vaativaan latinaa pakolliseksi kieleksi. Omasta näkökulmastani historia todellisuudessa puhuu ruotsin kielen pakollisuuden poistamista vastaan, sillä sen asema on heikentynyt jatkuvasti viimeisen 300 vuoden ajan. Ruotsin kielen muuttaminen valinnaiseksi palvelisi koululaisten ja elinkeinoelämän etuja. Myös niiden koululaisten, jotka jatkossakin haluaisivat oppia ruotsin kieltä. Heidän ei tarvitsisi kärsiä epämotivoituneista opiskelijatovereista, ja heillä osaamallaan kielellä voisi oikeasti tuoda osaamistaan esille niissä yrityksissä, joissa sitä vaaditaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa epäilemättä mahdollisuus valita venäjän kieli "turhan" ruotsin kielen tilalle olisi tervetullut vaihtoehto. Tämän puolesta Suomen Keskustanuorten liittokokous ottikin kantaa puoli vuotta sitten: http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/politiikka/keskustanuorten_kok... (Aloite 28) |
Olen aivan samaa mieltä siitä, että ruotsin kielen pakollisuus voitaisiin poistaa ja sen tilalle ottaa yksi vapaavalintainen kieli. En löydä montaa syytä, miksi se pitäisi säilyttää pakollisena. MInusta nykyinen kieltenaloittamis käytäntö on hyvä, eli kolmannella luokalla yksi kieli, neljännellä luokalla vapaaehtoinen kieli, seitsämännellä yksi kieli ja kahdeksannella luokalla vapaaehtoinen.
Nykyisin nuoret eivät enään tarvitse ruotsin kieltä juuri ollenkaan. Jos ylä-asteen opiskelijoilta kysyttäisiin heidän mielipidettään asiasta, arvioisin, että enemmistö olisi lakkautamisen kannalla. Lopetin juuri peruskoulun ja muistan vielä hyvin sen, kun melkein joka tunnilla kuului kysymys, miksi meidän täytyy opiskella tätä.
Jos ruotsin kielen tilalle pitäisi ottaa jokin toinen kieli, ehdottaisin espanjaa, ranskaa tai saksaa. Niitä kieli käytetään enemmän ja niillä selviää useammassa paikassa kuin ruotsin kielellä.
Älä unohda venäjää.
Tulevaisuutta realistisesti katsoen kiinaa olisi myös hyvä alkaa valinnaisena opettamaan

Tässä kielikeskustelussa ei saa unohtaa sitä tosiasiaa, että Suomi on edelleen kaksikielinen maa. Suomessa asuu kantasuomalaisia, jotka joko puhuvat suomenkieltä tai ruotsinkieltä äidinkielenään. Kielenopetus peruskoulussa tapahtuu siten, että äidinkieltä opetetaan suomenkielisenä niille joiden äidinkieli on suomi ja ruotsinkielisenä niille, joiden äidinkieli on ruotsi. Lisäksi opetetaan toista kotimaista kielä siten, että suomenkielisille opetetaan ruotsinkieltä ja ruotsinkielisille opetetaan suomenkieltä. Tasapuolista eikö totta. Vai onko niin, että ne suomalaiset, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia ovatkin jotenkin huonompia suomalaisia eikä siksi pidä opiskella heidän äidinkieltään. Kuitenkin olen monista mielipidekirjoituksista - joita tälläkin palstalla on julkaistu - lukenut, että ruotsinkielisten kyllä pitää opetella suomenkieltä.
Puhutaan myös, että Suomessa pitäisi opetella venäjää kun käydään kauppaa venäläisten kanssa ja erityisesti isäisessä Suomessa siihen katsotaan olevan tarvetta. Jotkut vaativat, että venäjä pitää vaihtaa ruotsinkielen tilalle itäisen Suomen alueella. Venäjän kieli ei kuitenkaan ole suomalaisten äidinkieli, joten se olkoon edelleen vapaaehtoinen kieli niille ketkä sitä haluavat lukea. Samoin muut kielet kuten englanti, ranska, saksa ja vaikkapa kiinankieli olkoon mahdollisuus näiden kielten opiskeluun omien kykyjen ja halujensa mukaan. Pidetään kuitenkin suomalaiset äidinkielet erossa tästä kielijoukosta jotka ovat suomalaisille vieraita kieliä ja sillä nimellä ne edelleen opetussuunnitelmissa esiintyvätkin.

..ja Esko Virriä kehoittaisin joskus tulemaan vanhan Pähkinäsaaren rajan länsipuolelle katsomaan ja kuuntelemaan niiden mainitsemiesi muutaman sadantuhannen suomenruotsalaisen elinoloja ja kulttuuria. Mikäli matka niinkin kauas pelottaa voi vaikka joskus katsoa TV:stä ruotsinkieliset uutiset ja huomata, että kyllä se ihan oikeaa ruotsinkieltä on. Kyllä Ruotsissa ja Suomessa puhuttu ruotsinkieli on ihan samaa kieltä toki murteita on monenlaisia niinkuin suomenkielessäkin. Suomessakin tuntuu joskus vaikealta ymmärtää aiemmin mainitun rajan takana asuvien kieltä...

Eero Vainiolle pari kommenttia, joissa mielestäni perustelusi horjuvat pahasti:
1) Suomi ei todellisuudessa ole kaksikielinen maa yhtään enempää kuin Ruotsin pitäisi olla kaksi- tai jopa monikielinen maa. Ruotsissa asuu 470 000 (suhteessa saman suuruinen kuin suomenruotsalaiset Suomessa) suomalaisen vähemmistö, jolle ei ole myönnetty kansalliskielen asemaa. Lisäksi vasta vuonna 2000 Ruotsi edes tunnusti Suomen viralliseksi vähemmistökieleksi. Esimerkiksi Virossa ei virolaisten tarvitse opiskella venäjän kieltä, vaikka maalla on valtava venäläisvähemmistö.
2) Tuolla logiikalla että suomalaisten pitäisi osata ruotsia kunnioituksesta kielivähemmistöä kohtaan meidän pitäisi osata myös kaikkia muita vähemmistökieliä, joita Suomen kansalaiset puhuvat. Otetaan nyt vaikka tuo venäjän kieli yhdeksi, tai vielä paremmin sopisi saamenkieli pakolliseksi. Saame itse asiassa tuolla perusteella omaisi paljon paremmat perustelut kuin ruotsin kieli, sillä se on ollut nyky-Suomen alueella käytössä ollut kieli paljon pidempään.
3) "Suomalaisille vieraisiin kieliin" kuuluu varmasti myös ruotsin kieli noin 90 prosentissa valtakunnan aluetta. Mielestäni ei ole mitään kestävää historiallista, kulttuurillista tai taloudellista perustetta pitää yllä keinotekoisin perustein ruotsin kielen ylivahvaa asemaa Suomessa suhteessa puhujamääriin. Lähihallinnossa ruotsin kieli toki tulee säilyttää niillä alueilla, missä puhujia on runsaasti. Tähän ei kuitenkaan tarvita mitään pakkoruotsin kaltaista järjestelyä.
Kuten puoluekokouksessa totesin, että mikäli laki on huono sitä on voitava muuttaa. Nykyisessä kielilaissa ja opetussuunnitelmassa on mielestäni paljon parannettavaa, ja myös ruotsin kielen asema opetuksessa ja hallinnossa tulee ottaa aitoon ja kriittiseen tarkasteluun.

Esko Hyvä!
Toivon, että tämä kielikeskustelu ei mene meidän kahden keskustalisen - nuoren ja vanhan - väliseksi väittelyksi mutta keskustelu käydään nyt kuitenkin Suomen kielipolitiikasta ei Ruotsin eikä Viron. Muistuttaisin myös, että vain ruotsinkieliset suomalaiset samoin kuin saamenkieliset ja suomenkielisetkin ovat alkuperäisä Suomenmaan asukkaita kaikki muunkieliset ovat tänne lähiaikoina erilaisista syistä muuttaneita. Ruotsinkieliset ovat olennainen osa Suomen kansaa, jotka ovat olleet voimakkaasti rakentamassa ja puolustamassa tätä maata historian eri vaiheissa.
Tällaisissa depateissa vastapuolen perustelut tuntuvat aina vähän horjuvilta koska katsantokanta on erilainen. Toivon kuitenkin, että voimme käydä jatkossakin keskusteluja tällä meidän yhteisellä suomenkielellämme koska ruotsia osaan huonosti ja savonkieltä en lainkaan.
Keskustanuorten Eskelinen: Opiskelijat vapautettava virkamiesruotsista
http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/ajankohtaiset?bid=705
Rekisteröitymällä Kohtaamoon voit kommentoida artikkeleita ja avata keskusteluja






Hurra!
Ny vi alla måste rösta på Centern!