 Kirves ja perhe
Keskustan tavoi... |
13.03.10 18:09 | KOMMENTTEJA: 5
| LUETTU: 1203
Osa ihmisistä voi Suomessa pahoin. Pahoinvointi näkyy monin tavoin: mielenterveyden ongelmina, syrjäytymisenä, väkivaltana ja yleisen turvattomuuden kasvuna. Miten pahoinvointia voidaan lievittää? Koulutus- ja sosiaalipolitiikassa ennaltaehkäisevien keinojen lisäksi Keskustan tavoiteohjelmaluonnos korostaa turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämistä pahoinvoinnin lievittämiseksi: ”Tilastovertailussa Suomi on EU:n väkivaltaisin maa. Keskustan tavoitteena on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi Suomi, joka pystyy tehokkaammin ennalta estämään rikollisuutta yleensä ja erityisesti estämään joukkomurhat ja vähentämään merkittävästi yksilöön kohdistuvien väkivaltarikosten määrää, naisiin ja lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikollisuutta ja lähisuhdeväkivaltaa.” Mitkä asiat luovat pahaa oloa, entä turvattomuutta? Ovatko tuomiot seksuaalirikoksista Suomessa riittävät? Miten lähisuhdeväkivaltaa voitaisiin yhteiskunnan toimesta ehkäistä? Aiheeseen liittyvät linkit: |
su. 28.03.10 klo 20:56
Jos vastuuta siirrettäisiin koteihin löytyisi minuutteja enemmän . Puhdas omatunto pitäisi löytyä siitä että ohjaa lapset liikuntaseuroihin ja vastaaviin, löytyisi laajempaa kaveripiiriä ym
ti. 11.05.10 klo 17:37
Kouluihin tarvittaisiin myös enemmän taideaineita liikunnan ohella ja vaikka jo peruskouluun filosofia.
Eikä tuntimääriä tarvitsisi lisätä, jos vaikkapa otettaisiin ruotsin opiskelusta tunti pois.
to. 13.05.10 klo 08:28
Niin, ellei kokonaistuntimääriä lisätä, tuntien lisääminen jonnekin tarkoittaisi nollasummapelissä tuntien poistamista jostain muualta. Ja riippumatta siitä, mistä aineesta poistoja esitettäisiin ja miten paljon tässä aineessa olisi tunteja, syntyisi hirmu poru.
Liikunnan suhteen tilanne on hyvä ja huono. Tunteja liikunnassa on meillä hieman keskieurooppalaista keskitasoa vähemmän. Toisaalta liikuntatunteja on esimerkiksi peruskoulun yläluokilla 6 kertaa enemmän kuin musiikin- tai 3 kertaa enemmän kuin kuvaamataidontunteja. Aika poru syntyisi taideaineiden opettajien keskuudessa siitä, jos liikuntakurssien määrää lisättäisiin kuudesta ja samalla jätettäisiin musiikki yhteen ja kuvis kahteen.
Viimeisellä OPS-kierroksellahan tehtiin aivan absurdi tuntijako: niihin aineisiin, joiden hallinta kouluissamme on pisatutkimuksen mukaan huippuluokkaa, annettiin VIELÄ lisää tunteja. Taito- ja taideaineista, joiden hallintaa pisa ei tutkinut, tunnit liki puolitettiin. Itse olen pohtinut sitä, että kun ennen Suomi päihitti Pisa-aineissa maailman muut maat niin näiden aineiden lisäresurssoinnin jälkeen meille eivät kohta enää pärjää enää edes muut galaksit ja planeetat. Varokaa vaan, alfa centauri ja hevosenpääsumu!
Ruotsin tuntimäärän vähentäminen kuulostaa politiikkaa tuntevasta hauskalta vitsiltä, niin tarmokkaasti yksi puolue tulisi esityksen torpedoimaan. Uskonnon asemasta on puhuttu paljon: sieltä suunnalta voisi olla jotain saatavilla, oppiainetta ei-tunnustukselliseen ja kaikille yhteiseen suuntaan muokkaamalla ja tiivistämällä.
Viime OPS-savotan aikaan opetusministerinä oli sairaanhoitaja. Hän toi kouluihin omana oppiaineenaan terveystiedon, mikä on hyvä. Oppisisällön laajuus taas on sketsi: terveystietoa alettiin heti opettamaan enemmän kuin vanhoja taito- ja taideaineita, 3 kurssia yläluokilla (musa 1 kuvis 2 kässä3). Tuossakin aineessa voisi olla tuntumäärätarkastelun varaa nyt, kun sitä on opetettu jo 6 vuoden ajan ja kokemuksia saatu.
Mutta todennäköisintä on, että seuraavassa tuntijakoesityksessä oppituntien määrä nousee 1-2 viikkotunnilla taito- ja taideainepainotteisesti. Toivoa pitää, ettei tämä lisäys kohdistu pelkästään peruskoulun alaluokille vain siitä syystä, että lisääminen sinne on yläkoulua helpompaa.
Keskustelu jatkukoon...
ke. 23.06.10 klo 22:08
Olen yhtämieltä siitä, että tuntijaot ovat suoraansanottuna päin persettä. Opiskelemme aineita, jotka takuulla ovat yleissivistävältä kannalta hyödyllisiä, mutta käytännössä minä en tulevana teologinta/toimittajana/opettajana/etc. varmaankaan tarvitse yhtälöpareja tai tietoa tuman rakenteesta.
Peruskouluissa tulisi olla enemmän lapsen moraalia käsitteleviä aineita. Uskonnon opetusta ei tulisi poistaa, vaan sen vierellä tulisi olla etiikka ja moraalisen kehityksen opetusta, jossa lapset opetettaisiin käyttäytymään, ajattelemaan ja puhumaan, esimerkiksi taiteen avuin. Taide tutkitusti avaa mieltä ja saa ihmiset virittäytymään.
Myöskään ruotsia ei tule poistaa, eikä edes vähentää. Se vain on karu fakta, että suomenruotsalaisia maassamme asui vuonna 2007 5.44% ja se on saamenkielen kanssa kieli, jolla täällä voi asioida. Silloin muidenkin (etenkin palvelualoilla olevien) on puhuttava sitä. Tällä hetkellä kouluissa törmää jatkuvasti keskusteluun, että ruotsin ei tulisi olla pakollista. Ja kyllä tulee olla! -sanon minä. On naurettava puhua valinnanvapaudesta, että lasten tulisi saada valita eri kielten välillä. Jos heitä ei kiinnosta yksi kieli, miksi kiinnostaisi toinenkaan?
Eikö Lapissakaan tarvitsisi puhua Suomea, pelkästään vain saamea?
Haluatko kommentoida?
Rekisteröitymällä Kohtaamoon voit kommentoida artikkeleita ja avata keskusteluja
Matti Vanhanen tavoiteohjelmasta
Keskustalle puoluekokouksen päättämä ohjelma ei ole mikään puolueen mainos tai houkutin äänestäjille vaan päätöksemme siitä, mitä tahdomme. Lue lisää »
Luonnos Keskustan tavoiteohjelmaksi
Lataa tavoiteohjelmaluonnos kokonaisuudessaan:
Luonnos Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.pdf
Tavoiteohjelman teemoja
Mitä mieltä olet?
8 ja 9. luokkalaisista päänsärkyä potee viikoittain 33%, väsymystä päivittäin 16%, koulu-uupumusta 13% ja keski- tai vaikea masennus on 13 prosentilla.
Mielestäni noihin lukuihin pitäisi reagoida voimakkaammin. Suomessa koululiikunnan tuntimäärä on Euroopan alhaisimpia, kaikille yhteisenä yläkoulussa vain kaksi tuntia (90 min.) viikossa, kun Euroopan maiden yhteinen tavoite on 180 minuuttia viikossa.